sunnuntai 26. tammikuuta 2014

Hölmö pasuuna


Ompelin yöhön ja nyt on päällä uusi tunika. Kiva, erilainen. Kuvia lupaan toisen kerran, pimeys ehti ennen minua. Puuvillakankaat huutavat kevättä, vaikka pakkanen kiristyy taas. Onneksi kohta on tammikuu selätetty, minä en syty tähän talveen. Villoista ei tule valmista.



Mitä meille kuuluu? Kiitos, hyvää.

Arkeemme kuuluu aikaisia aamuherätyksiä, vähäeleisiä iltoja. Yritän käydä joogassa ja neulekahvilassa, toisinaan nekin jäävät väliin, vaikka alan jo sopeutua uudenlaiseen rytmiin. Töissä on mukavampaa nyt kuin aikaisemmin, selkeämpää. Olen kadottanut jatkuvan epävarmuuden. Iltoihin kaipaisin valoa.

Viikonloppuisin nukutaan, jos väsyttää. Leivotaan, ulkoillaan, kyläillään. Tänään sain annoksen kulttuuriakin konsertin muodossa. Sello on upea soitin, viulu viehkeä, pasuuna vähän hölmö.

Päivän lehdet on lukematta ja iltatee juomatta. Siinä hyvä kombo.

2 kommenttia:

Ina kirjoitti...

Ihanat kankaat. Erityisesti tuo keltainen. Onko se puuvillaa vai trikoota? Kiva etta teille kuuluu hyvaa. Ja etta tyoelamassa alkaa olemaan auvoisampaa. Se kestaa aina hetken ennen kuin asiat asettuvat aloilleen. Muistan toihin paluut tai uudet tyopaikat. Aina uudet kuviot mihin piti tottua. Jaan odottelemaan kuvia tunikastasi! :) Mukavaa viikkoa!

Homsantuu kirjoitti...

Keltainen on itse asiassa lähempänä oranssia ja kyllä, puuvillaa. Teen niistä kevääksi verhot, mutten millään malttaisi odottaa.