tiistai 26. helmikuuta 2013

Pöllöjä täälläkin



Kaksi paria pöllölapasia on lentänyt pesästä, ensimmäisillä lahjoin siskoa, toisilla ystävää. Lapsi haluaa myös pöllöt ja äiti tekee.

Matkalaukku on pullollaan silkkistä alpakkaa, nyt niistä tulee tunika. Aika näyttää, viekö projekti ikuisuuden vai joko kevään korvalla saisi sovittaa.


Nyt ei muuta. Palataan paistille!

perjantai 22. helmikuuta 2013

Bongaa pottuvarvas



Me mennään taas! Nastaa viikonloppua teille!

tiistai 19. helmikuuta 2013

Seuraavat kahdeksan


Hei, jee olen saanut taas tunnustuksia! Ensimmäisen antoi Maritta ja toisen suppis, kaunis kiitos molemmille.
Kummankin tunnustuksen ohjeena oli kertoa kahdeksan satunnaista asiaa itsestään, joten tässä tulee taas:

1. Pienenä olin sitä mieltä, että ihanin elävä mies on Kirka ja ihanin kuollut mies Freddie Mercury. Pääsin kerran Kirkan polvelle istumaan, vein ruusun ja kissakortin. Vuosia myöhemmin Kirka käveli kadulla vastaan ja tuoksui partavedelle. Freddie ei tullut vastaan, harmi, mutta oli minulla siitä yksi vhs-kasetillinen materiaalia. Tuo kasetti oli kallein aarre ja on varmassa tallessa edelleen.

2. Ensimmäinen kissani oli nimeltään Mirri (kuinka omaperäistä!) ja se tykkäsi veneilystä. Mirrin jälkeen on ollut monia mouruajia, minusta koti ei ole koti ilman kissaa.

3. Luen paljon kirjoja, mutten juuri koskaan dekkareita tai muita jännäreitä. En osaa sanoa miksi.

4. Olen hyvä piirtämään.

5. Rakastan Rölli Peikkoa ja kävin eilen isomman lapsen kanssa katsomassa uusimman Rölli-elokuvan. Isäni muistutti Rölliä.

6. Käteni kuivuvat talvisin ihan kamaliksi. Jollei kynsissäni olisi kirkkaan keltaista lakkaa, voisi minua kätteni perusteella luulla satavuotiaaksi. Jos pitäisi valita, luopuisin mieluummin jaloistani kuin käsistä.

7. Pidän kalentereista ja muistikirjoista, mutta olen huono merkitsemään tai kirjoittamaan niihin mitään. Voisitte neuvoa, mitä muistikirjoihin ruukataan kirjoittaa.

8. Jääkaapissani on aina parmesanjuustoa. Ja maitoa.


Haluan jakaa tunnustuksen heikulle, joka on taas päk in pisnes!

torstai 14. helmikuuta 2013

Ystävänpäivänä


Ystävänpäivänä kaksi vuotta sitten lämpömittari näytti -33 astetta. Ei onneksi olla niissä lukemissa nyt.

Aamulla keitin isommalle lapselle lämmintä kaakaota, päälle vaahtokarkkeja. Sain itse tehdyn kirjanmerkin. Keltaisen ja koristellun.

Laitoin ystävälle paketissa jotain mustanpuhuvaa, mutta toivottavasti mieluista. Ehkä posti toi sen juuri tänään.



Kortit unohdin tahallani, tai no, kaksi tein kiireessä.

Lapsi sen sijaan ahkeroi korttipuolella ja näin hienoa taidetta syntyi serkkupojalle.



Ystävilleni haluan sanoa, että arvostan teitä ihan mahdottomasti. Olette rakkaita.

Hyvää ystävänpäivää kaikille!

tiistai 12. helmikuuta 2013

Hyvin hurisee!


Tätä ei ääneen kannattaisi sanoa, ettei taas tule jotain kränää, mutta sanonpahan kuitenkin: saumuri tuli huollosta ja toimii kuin rasvattu! Jälleennäkemisen kunniaksi rouva Pfaff sai aloittaa pienistä tumpuista ja edetä bodyn kautta kettumekkoon. Illalla jatkettiin vielä liivimekon ja pienemmän bodyn merkeissä. Aamulla kasasin yhden t-paidan ja kangaspino vieressä heittelee ideoita ilmaan koko ajan. Oon niin liekeissä!





keskiviikko 6. helmikuuta 2013

Tänään näkyi aurinko



Tiaiset lauloivat niin kuin olisi kevät, vaikka aamulla oli reippaasti pakkasta. Siinä vasta optimisteja.

Luen kirjaa syövästä ja huomaan ahdistuvani itsekin. Pitäisi muistaa arvostaa enemmän omaa terveyttä.

Tekisi mieli ommella, mutta saumuri on edelleen kaupungissa. Vieroitusoireisiin katselen kankaita.

maanantai 4. helmikuuta 2013

Helmikuu


Wikipedian mukaan helmikuu on saanut nimensä puiden oksien jäähelmistä, joita syntyy suojasään jälkeen pakkasen taas kiristyessä. Helmikuun pitäisi myös olla oikein paukkupakkasten aikaa. Vielä ainakaan ei sellaisia ole luvassa. 

Olen käynyt hiihtämässä monena päivänä. Lapsena olin huono ja hidas, nyt menen kovaa ja ylpeästi. Kuvittelen mielessäni selostajan äänen, joka siivittää minut ensimmäisenä maaliin. Lapsena sain yhden mitalin, hopeasompahiihdoista. Meitä oli kaksi ja minä jäin toiseksi. Nyt olen aina ensimmäinen, kun kisaan yksin. 

Langat paperipussissa odottavat jotakuta, joka antaisi niille uuden muodon. Minä olen jumissa, en saa tartuttua. Liian monta työtä, joiden kanssa tarvitsisi ohjeen eteensä ja minä haluan eteeni kirjan, en kaaviota. Ennen nukkumaanmenoa aloitan uuden tarinan, sillä Teemestarin kirja on luettu. Suosittelen! Lukekaa välillä ääneen, kieli menee luihin ja ytimiin.