maanantai 30. joulukuuta 2013

Viimeisiä viedään


Illat käyvät hiljaisiksi ja entistä pimeämmiksi, kun lunta ei enää ole. Äänekkäimmät (lue: sisko ja sen veli) lähtivät vastaanottamaan uutta vuotta muualle, jäljelle jäi oma perhe. Käväistiin kaupungissa ihmettelemässä, ostin elämäni kalleimman pöytäliinan. 

Pieni kissa on kotiutunut mainiosti, nukkuu illat ja riehuu yöt. Ei voi ymmärtää, miksi joutuu makuuhuoneesta ulos, jos on vain vähän pureskellut sormia, varpaita ja tukkaa. Iso poika Sulo on sydänjuuriaan myöten loukkaantunut uudesta tulokkaasta. Moneen päivään ei puhunut, ei edes katsonut päin saati, että olisi syliin pyrkinyt. Nyt on jo aavistuksen leppynyt, mutta ei meillä vielä kattipainia heitetä.



Lomaa on jäljellä kaksi päivää, edessä häämöttää paluu töihin. Kaksi ja puoli vuotta kotona ja nyt alkaa uusi arki. Voisin sanoa, että aika hujahti äkkiä, mutta onhan tässä monenlaista saatu aikaan. Remontoitu koti, kasvatettu pallomahasta ihana pieni tyttö, ompelemaankin opettelin! Voi huokaus. Uuden vuoden lupaukseni on sallia itselleni keskinkertaisuus, en edes yritä pyrkiä täydellisyyteen kaikessa, koska en siihen millään riittäisi. Toinen lupaukseni on olla hukkaamatta itseäni näihin työ- ja päiväkotikuvioihin. Jostain on pakko löytää aikaa käsitöihin, blogiin ja muihin itselle rakkaisiin asioihin. Muuten missään ei ole mitään mieltä.


Toivon kaikille onnellista alkavaa vuotta, pitäkää toisistanne huolta.

tiistai 24. joulukuuta 2013

Hyvää joulua!


Kuusi koristeltu ja joulupuuroa mahat pullollaan. Hetken päästä käynti haudoilla suvun voimin.


Joulupukki jätti ensimmäisen lahjan eteiseen jo aamuvarhain. Sen kaulassa oli kortti, jossa luki näin: "Hei! Nimeni on Mauno, pidä minusta hyvää huolta!" Pieninhän toivoi kissaa kummitädin kysyessä joululahjatoiveita...


Nauttikaa!

lauantai 21. joulukuuta 2013

Joulu tulla jolkottaa


Kolme yötä enää, niinkö? Ei hätiä mitiä, kaikki on reilassa. Illalla pelataan Monopolya. Jäljellä vähän paketoimista, vähän leipomista, vähän siivoamista. Sopivasti näille päiville. Ehkä joku lahjakin vielä valmistuu.





Niin lahjat... Lapsena salaa hypisteltiin vaatehuoneeseen ilmestyneitä paketteja. Muistan yhden, joka paperi oli revennyt ja sisältä näkyi kiiltävää kangasta. Olin varma, että saan verkkarit ja inhosin koko pakettia. En käyttänyt verkkareita lapsena, enkä käytä vieläkään. Aattona paketista sitten paljastuikin satiininen yöpuku, eikä harmittanut yhtään.

Enää ei tahdo löytyä itselle tulevia lahjoja puristeltaviksi, mutta kurkataan salaa lasten lahjakätköihin. Molemmat tytöt tulevat saamaan omat Disney-prinsessansa ja koska nukkeleikkien a ja o ovat vaatteet, tulee yhdestä paketista löytymään melko hyvä vaatevaraston alku.


Minulla oli lapsena sienijakkara, äidin vaarin tekemä. Aloin haaveilla pienemmälle omaa jakkaraa pukin konttiin ja onnekseni omalta kylältä löytyi kädentaitaja, joka toteutti toiveeni. Niin hieno, ei paremmasta väliä!


Isommat lahjansaajat pitää tietysti pitää vielä pimennossa, joten paljastan vain murusen omista muistamisistani: konepestäviä tiskirättejä, ja ylpeitä sellaisia!


 Odotuksen iloa!

maanantai 16. joulukuuta 2013

Matalapainetta


Poden saamattomuutta, kanakaipuuta, töihinpaluuahdistusta ja muutakin. Jouluvalmistelumme on pientä ja hienovaraista. Se tuntuu nyt riittävän. Hyasintti on kasvamassa liilaksi, tahdon toisenkin ja kolmannen.

Pieni tutustui päiväkotiin tänään, ui kalana vedessä. Löytäisinpä minäkin sen taidon nopeasti. Nyt hyppäys tuntuu valtavalta.




torstai 12. joulukuuta 2013

Vaihtokauppa se on joka kannattaa


 
Anna Virkattu lintu -blogista oli tehnyt korvakorut, jotka pystyin näkemään heti erään ihmisen korvissa. Päädyimme vaihtokauppaan, Annalle pientä ommeltua ja minulle korut. Kaunis kiitos, nämähän eivät kaipaa edes paketointia, niin sievä oli kääre!
 
Olen sitä mieltä, että vaihtokauppaa pitäisi käydä enemmänkin. Joku voisi vaikka ottaa minulta tämän taudin (joka sitten tarttui pienimmältä) ja antaa tilalle energiaa. Jouluhan on jo nurkan takana.
 


tiistai 10. joulukuuta 2013

Sairastuvassa

 
Aamun kirpeä pakkanen vaihtui lumituiskuun, lumituisku vaihtuu vesisateeseen. Pienempi lapsi on sairastellut, on pesty vaatteita, lattioita, mattokin. Aamupäivä oltiin hiljaa, silitettiin tukkaa. Nyt alkaa pysyä syöty sisällä. 
 
Vilu on pysyvää. Keitin kuuman keiton, joka sai värinsä punajuuresta, makeutensa porkkanasta ja tulisuutensa chilistä.
 
Olen käynyt kuusivarkaissa, lieventävä asianhaara olkoon, että ryöstösaaliini oli polvenkorkuinen. Tonttu on tuonut yöllä kuuseen sydämiä. Romantikko.
 
Minulla on uusi tietokone ja emalikulho, molemmista hyvä mieli. Vaikka. Basilika ei pysy hengissä edes kauniissa kulhossa. Tietokone ei tunnista ulkoista kovalevyäni. Ulkoistan ongelman miehelle.
 



 





keskiviikko 4. joulukuuta 2013

Raitoja raidan jälkeen


Missä kuljimme kerran -blogin joulukalenteri houkutteli mukaan heti. Onneksi ei voi etukäteen kurkkia, sortuisin erittäin todennäköisesti.


Harmaa-keltaiset raitasukat valmistuivat pari päivää sitten. Lankana ihana cascade heritage (harmaa silkkisenä). Tuo väriyhdistelmä on niin herkku, oli pakko saada omat, kun aikoja sitten jossain tällaiset näin. Kuva vääristää harmaan sinertäväksi, ah, tämä joulukuun valo!



Itsenäisyyspäivää vietämme kaupungissa, joten toivotan jo etukäteen hyvää itsenäisyyspäivää kaikille!

maanantai 2. joulukuuta 2013

Unohtuneita


Selasin valokuvia ja löysin kesän. Pitkän ja ihanan ja lämpimän. Löysin koiranputkia ja vanamoita, paljaita varpaita, nuotiomakkaroita ja valkoiset kanat. Tuli se haikeus, mikä aina vanhoista kuvista tulee. 

Löysin myös parit käsityöt, jotka olivat hukkuneet muihin kuviin. Tässä ne nyt ovat, muistuttamassa, että sain minä kesällä jotakin aikaan, muutakin kuin nokkoslettuja ja kivisen polun. 

Ensimmäisenä Kai-Meit, ensikosketukseni Cookie A:n sukkamalleihin. 

 

Ja toisena pieni villapaita ihanasta Rowanin tweedistä. Alkaa olla ajankohtainen lämmike.


sunnuntai 1. joulukuuta 2013

Pintettamekko pitsillä


Surruuttelin jo jokin aika sitten lapselle joulumekon Verson Puodin sydänjoustofroteesta. Kaula-aukon huolittelin framilonilla ja ompelin helmaan pitsiä. Yksinkertainen ja kaunis, saa aikaan prinsessamaista pyörimistä. Vietimme eilen pieniä pikkujouluja ja niin pääsi mekko käyttöön.



Ja kuulkaa, minäkin sain joulukalenterin! Aivan valloittavan! Jokaiselle päivälle erilainen pussi luomuteetä. Sydämellinen kiitos harjun taa. Muu väki on saunassa, minä hiivin vinttiin tonttumaisiin puuhiin. Kivaa alkavaa viikkoa!


torstai 28. marraskuuta 2013

Pyrypäiviä


Tuulista ja jäistä, onni on jääpiikit lapikkaissa. Kynttelikkö otti ja särkyi, mutta joulukalenteri nousi seinälle. Kannatti säästää tyhjät teepaketit. 



Tehtiin piparkakkuja, pienempi lapsi harjoitti kokovartaloleivontaa. Tuli hyviä, rapeita ja riittävän mausteisia. Kuulin, että hyvien pipareiden salaisuus on ripauksessa suolaa.




Huomenna tulee sisko, viikonlopulle luvassa pikkujouluja ja myyjäisiä, taidetaan saada joulupuuroakin.

maanantai 25. marraskuuta 2013

Takkutukkaonnetar


Blogissa on ollut hiljainen kuukausi. Suurin syy siihen on tietokoneeni, joka alkaa olla varsin kunnioitettavassa iässä. Kone taitaakin päästä eläkkeelle, kunhan veronpalautukset napsahtavat tilille...

On täällä kaikesta hiljaisuudesta huolimatta jotain tapahtunut. Kävin esikoisen kanssa Napapiirillä joulupukkia tähyilemässä, ikkunoissa loimottavat paperitähdet, on vaihdettu verhoa ja mattoa, ja arvottiinpa yksi lehdensaajakin. Onnettarena toimi suklaapalkalla perheen pienin.


Julistamme arvonnan voittajaksi Sirun, joka toivoi Koti ja keittiö -lehteä! Paljon onnea, otahan sähköpostitse yhteyttä, niin saadaan tilaus oikeaan osoitteeseen!


Tänään olisi luvassa joulukorttiaskartelua porukalla, monenlaista puuhaa kuitenkin ennen sitä. Kuulemisiin!

maanantai 18. marraskuuta 2013

Messutuomisia


Tampere taas nähty ja käyty. Tällä kertaa pidin itseni aika hyvin kurissa, vähän villapaitalankaa ja pari vyyhtiä sukkiin. Ompeluinnostuksesta johtuen lankamäärät eivät ole vuoden aikana juurikaan vähentyneet, ehkä päinvastoin... Nyt kyllä neulotuttaa mukavasti. Oli kiva, että paikalla oli tänä vuonna myös kangaskauppiaita, eihän tuota kettua voinut ohittaa. 




Louhittaren luolan Väinämöistä olen aikaisemmin vain kuolannut, nyt ostin omakseni ja taidan olla mennyttä.

Arvonta käynnissä edelleen, osallistukaahan!


torstai 14. marraskuuta 2013

Arvonnan aika




Minusta on mukavaa, kun kotiin tulee jokin lehti. Jokin hivenen ylellisempi ja turhempi kuin sanomalehti. Kuka muka jaksaa aina lukea pelkkiä uutisia? Mummulleni tuli aina Kotiliesi. Oli avioehto, että pappa tilaa mummulle Kotilieden ja tilasi myös. Lehtiä kertyi monilta vuosikymmeniltä. Itsekin säilytän tilattuja lehtiä pitkään, leikkelen talteen kuvia, ohjeita, juttuja, teen kauniista sivuista kirjekuoria. Lehdet tuovat hyvän mielen ja piristävät pimeinä iltoina. Ilahduinkin, kun lehtikuningas.fi tarjosi minulle mahdollisuuden arpoa teidän lukijoiden kesken lehtilahjan! 


Valitsin lukemattomien lehtien joukosta kaksi vaihtoehtoa blogini luonteen mukaisesti. Arvonnan voittaja saa valita itselleen joko Suuren Käsityölehden tai Koti ja keittiö –lehden tilauksen. Osallistua voi kommentoimalla tähän postaukseen, kumpi lehti olisi mieluisampi. Kaikki ovat tervetulleita osallistumaan, anonyymit jättäkää sähköpostiosoite, jos voitto osuu kohdalle. Aikaa osallistua on sunnuntaihin 24.11. asti. Onnea matkaan! 



maanantai 11. marraskuuta 2013

Lääkettä pahimpaan vilutukseen


Punajuurta, perunaa, punasipulia, valkosipulia, kasvislientä, laakerinlehti, mustapippuria, kermaa. Päivän keittoni, kuumaa ja pippurisen tulista. Päälle vuohenjuustoa ja kylkeen ruisleipää. Nautitaan hämärissä villasukat jalassa. Jälkiruuaksi kuppi vihreää teetä, niin johan lakkaa palelemasta. Kakkuakin on.






Olohuone luopui yhdestä nojatuolistaan takkahuoneen hyväksi. Naputtelin kehykset valokuvineen seinälle. Juuri oikealla hetkellä ilmaantui myyntiin vanha puusänky, halvalla ja läheltä. Harkitsin minuutin, enkä kadu ikinä. Seurasi tavaroiden kantamista ja huoneiden vaihto. Isompi muutti keltaiseen, mutta pieni nukkuu edelleen vieressään. On nukkunut jo monta monituista yötä. Siskon peti paras peti.





torstai 7. marraskuuta 2013

Jämistä lämmikettä





Löysin kirpputorilta punaisen kynttilänjalan. Varsinaisesti etsin puista, mutta löysin metallisen, kelpaa. Tuikut ja kynttilät ovat käden ulottuvilla lasipurkeissa.



Eilen leivottiin mustikkapiirakkaa, tänään siivottiin ja syötiin mustikkapiirakkaa. Piti ommella kaikenlaista järkevää, muun muassa ystävän verhot. Höpöhöpöhommiksi meni, mutta lopputulos on aika ihana, onervatumput! Kotilieden sivuilta löytyy ohje kaavojen piirtämiseen. Muokkausehdotuksia on jo mielessä, testaan niitä seuraaviin. Vuorena näissä on fleeceä, on lämpimät!


keskiviikko 6. marraskuuta 2013

Pilvenreunalla


Pilvenreunalla-villatakki on aloitettu aikoja sitten ja välillä pelkäsin sen jäävän pieneksi ennen kuin valmistuukaan. Sitten otin itseäni niskasta kiinni ja tein takin valmiiksi. Onneksi lapsi on tuollainen kirppu, hyvin mahtui päälle. Olin ostanut langat jo isommankin takkiin, mutta se jääköön tekemättä, nyt ei riitä sinni noihin kuvioihin. 


Villatakin ohjeen voi ostaa täältä. Minä valitsin langaksi Dropsin Karisman.

keskiviikko 30. lokakuuta 2013

Lokakuun loppu









Lätäkössä oli omakuva. Lapikkaiden sävy sopii maan väreihin täydellisesti. Tekee mieli glögiä. Lähestyvä joulu tietää myös lähestyvää töihin paluuta. Inhoan eniten aikaisia, kiireisiä aamuja.

Kirjoitan kotiseutulehteä varten puhtaaksi juttua vaarista, joka teki verstaassaan leluja kylän lapsille ja söi pöpökammossaan omenat haarukalla ja veitsellä.

maanantai 28. lokakuuta 2013

Siilipaitasiskot


Onnistuin saamaan ostoskoriini viimeisen metrin Majapuun siilitrikoota. Molemmat tytöt saivat kankaasta peruspaidat ilman kommervenkkejä. 



Kun tässä eräänä iltana laitoin pyykkiä kuivumaan, huomasin, että melkein koko koneellinen oli itse tehtyjä vaatteita. Mikä riemu!