lauantai 11. heinäkuuta 2015

Talviturkissa


Uunissa paistuu marjapiirakka. Mansikoita saa vasta kuopuksen syntymäpäivän tienoilla. Pian yksi vuosi täynnä, Kokonainen. Askeleita ei vielä oteta, mutta kohta juostaan ja lujaa. 

Nurmikon leikkuun jälkeen käsiä kihelmöi koneen tärinä. Oli melkein kuuma, mutta vain melkein. En ymmärrä tällaista kesää, kylmää ja sateista. Tomaatit eivät ehdi tänäkään vuonna. Neulon villapaitaa ja -takkia. Kietoudun niihin elokuussa, jos sekin pettää minut.

Kuitenkin, huolimatta plus viidestätoista, tuulesta ja auringottomuudesta, ollaan onnellisia, iloisia. Yläkerrassa nukutaan siskonpedissä.











(Onnistuin muuten aikaansaamaan melko täydellisen lippalakin kaavan! Olen siitä aika innoissani.)