tiistai 30. joulukuuta 2014

Pitkiä pyhiä


Mukavaa tämä joulun aika. Kuusi saa seistä olohuoneessa vielä viikon, on niin kaunis, eikä varise. 

Laitan talteen kivoimmat joulukortit.

Aloitan villapaidan ja kahdet sukat, tilaan sikaa säkissä ja ulkoilupuvun.

Lupaan ensi vuonna piirtää enemmän.









sunnuntai 21. joulukuuta 2014

Joulua päin


Oiotaan mutkat suoriksi ja keskitytään olennaiseen. En tee suursiivousta, kyllä joulu tulee vähemmälläkin. Haluan ottaa rennosti jo ennen aattoa. Eilisilta oli kylmiä väreitä pikkuveljen joulukonsertissa työväentalolla. Niin rakas, niin taitava, vain hän ja piano ja tuhat kiloa tunnelmaa.

 Meillä alkaa olla valmista. Ompelupöytäkin on siivottu, koneet aloittaneet lomansa. Puikot sen sijaan verryttelevät alkavaa urakkaa varten: ilmoittauduin jouluyöstä juhannusyöhön kestävään käsityöhaasteeseen. Tavoitteena on saada juhannukseen mennessä valmiiksi 20 neulomusta (tai virkkausta). Ei mikään läpihuutojuttu, sillä yhden tekeleen minimipaino on 50g ja minun listallani tulee olemaan myös se kauan vatvomani villatakki. Olen silti ihan innoissani!








Tänä vuonna tein piparkakkutalon, elämäni toisen, Ensimmäinen syntyi vuosia vuosia sitten hirvittävän kiroilun saattelemana. Kyseessä oli muumitalo ja olen myöhemmin kuullut, että sen kasaaminen on kirvoittanut rumia sanoja muidenkin suista. Nyt piirsin kaavat itse ja onnistuin aivan hyvin. Lapset koristelivat omat pikkumökkinsä.

Näin sitä mennään joulua kohti, aika mukavaa. Toivottavasti teilläkin.

perjantai 19. joulukuuta 2014

Kuusijuhlamekko


Ekaluokkalainen alkaa olla kranttu kankaiden suhteen. Hyvä juttu sinänsä, äidin lompakko kiittää, mutta olisi tuolle mukava ommella enemmänkin. Noshin anemone läpäisi neidin seulan ja siitä tehtiin kaulustunika Ommellisen tapaan. Tämä kirottu pimeys! Kankaan väri on oikeasti jotain noiden kahden kuvan väliltä.





Mekko oli mieluinen ja juhlat tuli juhlittua. Mikä parasta, kangasta jäi melko reilusti, ehkäpä saan siitä itselleni jotain. Villatakki ei edelleenkään puikoilla...


maanantai 15. joulukuuta 2014

Meille tulee jouluna koira!


Tätä ei tarvitse pissattaa ja ruokaakin kuluu luultavasti hyvin vähän.

Paapiin tsi-mäyräkoiraan ihastuin, kun kerran livenä näin. Niin oli sievä, varsinkin tämä ruskea. 
Pikku-Elsassa tuntuu olevan ripaus koiraihmistä, joten jo hyvissä ajoin päätin, että mäyris tulee taloon. Ja ai että, kun olikin kiva ommeltava! Selkeät ohjeet kuvien kera, ei kuumottanut yhtään. 




Tämän tontun urakka alkaa olla taputeltu, viimeiset lahjat valmistuivat tänään ja odottavat paketointia. Vaatteet koululaisen kuusijuhlaan on myös ommeltu, koko triolle.

Nyt jos laittaisin viimein sen villatakin puikoille.

tiistai 9. joulukuuta 2014

Raakasuklaata!


Yhden jos toisenkin lehden sivuilla on syksyn mittaan noteerattu vastikään ilmestynyt Matleena Lahden Raakasuklaata -kirja. Kirja itsessäänkin on mielettömän herkullisen näköinen ja voi luoja, mitä herkkuja se pitää sisällään! Aikaisemmin olen kirjoittanut Matleenan Luomuruokaa lapselle -kirjasta ja tässä välissä on ilmestynyt myös Eväskirja - kaikki yhtä lumoavia upeine kuvineen.

Ja kuulkaas, minä pääsin Itsenäisyyspäivänä mestarin suklaaoppiin! Parin tunnin aikana meidät perehdytettiin raakasuklaan saloihin. Valmistimme muutamaa erilaista suklaata ja lopuksi tietysti pistettiin suut makeaksi. Nyt voin vain huokaista syvään ja todeta: vapise Fazer.






Jos siis terveellisiä superherkkuja mielitte, niin kannattaa kurkata siniseen kirjaan. Nam ja slurps!

keskiviikko 3. joulukuuta 2014

Toivomuslistalla lunta


On niin kamalan harmaata ulkona ja sisällä. Vähän lisää lunta, kiitos, onhan jo joulukuu. 

Taas käy öisin se joku tyyppi tuomassa lapsille yllätyksiä. Tänä vuonna kasattiin villasukkakalenteri (naru, 24 villasukkaa ja numeroidut pyykkipojat) ja omaksi kiusakseni valitsin kalenteriin parsimista kaipaavia sukkia. Onneksi ei joka päivälle löytynyt, on niin kaukana lempihommasta.

Jämälankavillasukkajoulukalenterin päätin jättää tänä vuonna väliin, vaikka aluksi hihkuin sen uutta tulemista. Mutta. Joka nurkalla on jokin keskeneräinen ja lisäksi haaveilen yhdestä tietystä villatakista, johon langatkin on hankittu. Ja entäpä joululahjat? Valmistuvat hissukseen, sujahtavat papereihin vähin äänin. Niin meillä jouluunkin mennään, pienin askelin. 







perjantai 28. marraskuuta 2014

Kippis


On monenlaista tehty. Jouluakin.

Pienin veli, pahnan pohjimmainen täyttää huomenna 18 vuotta. Huomenna kilistellään sille, tänään tasa-arvolle.

Nyt ei ehdi enempää, on kaikenlaista.













keskiviikko 19. marraskuuta 2014

Harjoituksia


Olen lahjonut itseäni. Ostin objektiivin. Lapsena monia kivoja asioita ja toiveita piti odottaa ja säästellä jouluun tai syntymäpäiviin, onneksi aikuisena ei enää tarvitse! Nyt sitten harjoitellaan. Pihabongaukseen tuli hetkessä uusi ulottuvuus.







maanantai 17. marraskuuta 2014

Viikkopäivitys


Vai muka ohi menossa. Edelleen yskitään ja niistetään. Pieninkin rykii kuin aikamies.

Pyristelen joulun odotusta vastaan. Ei ole vielä oikea fiilis. Takkahuoneen kukkaverhot kuitenkin vaihdoin pois ihanan Jemman tieltä. Tämäkin kangas meinasi mennä sivu suun, kun olen tällainen hitaasti lämpenevä. Onneksi en jäänytkään ilman, sillä tykkään näistä verhoista kovasti. Punaisuudesta huolimatta eivät ole liian jouluiset, vaan voisin pitää ikkunassa kesälläkin.




Tampereen messut jäivät tänä vuonna sattuneesta syystä väliin. Harmittaa, mutta ensi vuonna sitten, kun ei ole näin pientä kiinni minussa. Lohdutukseksi tilasin villatakkilangat. Tavoitteena saada puikoille vielä tässä kuussa. Valmistuneiden neulomusten suhteen tulossa heikko vuosi taas, koitan kompensoida ahkeralla ompelulla. Olen tehnyt monenlaista kivaa, mutta eipä pilata yllätystä, esittelyt joulun jälkeen siis!




tiistai 11. marraskuuta 2014

Hus, nuha!


Joka puolella sairastetaan, niin meilläkin tytöt. Kuumeilua, yskää, vuotavia neniä, korvaitkua. Onneksi jo ohi menossa (koputtaa puuta). 





Saako mikään niin hyvälle mielelle kuin oikea posti? Ei ainakaan monta sen veroista asiaa ole. Minä sain teelähetyksen, kiitos siskolle! Ja kun on Downton Abbey -ilta, tein skonsseja teen kaveriksi. On paree pitää itsensä lämpimänä.



torstai 6. marraskuuta 2014

Toiveita


Tulipa lunta. Lapset lähtivät pulkkamäkeen. Rattaiden kanssa oli hankalaa kulkea, kun päivällä kävin pullapuodissa. Siinä, joka on auki vain torstaisin ja josta saa hyvää leipää. Sai myös hyviä croissantteja. Järvi oli kadonnut harmaaseen, rantaakaan en nähnyt.

Jos saisin toivoa, toivoisin, että nuori mies viihtyisi muuallakin kuin sylissä. Edes hetkiä kerrallaan.

Toivoisin myös ladon täyteen polttopuita ja uuden pussillisen inkamarjoja, joihin olen kehittänyt varsinaisen riippuvuussuhteen.

Toivoisin tunnin tehokasta ompeluaikaa ja toisen mokoman neulomuksille.

Mutta olikos se niin, että aikomuskin merkitsee?







Lukeminen on parasta imetysajanvietettä ja sitä riemua piisaa. Tähän asiaan ei kaivata muutosta.

lauantai 1. marraskuuta 2014

Pakkasseittejä


Haudalla paloi jo monta kynttilää. Olimme liikkeellä isolla porukalla, kaksin kameroin. Joki oli riitteessä, järvessäkin vain joutsenperheen sula kohta. Pojillaan vielä ruskeat sulat.

Onnea on ystävät, joilla on aikaa pysähtyä ja jäädä pitemmäksi aikaa.






sunnuntai 26. lokakuuta 2014

Aa Bee Cee



A - asenne. Olen peruspositiivinen. Vaikka päivä olisi huono, ei se useinkaan näy muille. Asioilla on tapana järjestyä, sanoi isävainaakin. Tunnen muutaman peruspessimistin ja ihmettelen, miten he jaksavat elää itsensä kanssa. Muista ilo, mikä mainio slogan Verson Puodilta!


B - boobs. Jep, elämä pyörii nyt aika pitkälti tissien ympärillä, kiitos kolmikuisen hurmurin. Kovin kauas en ilman häntä pääse, mutta ei se mitään, olen niin onnellinen, ettei imetys kaatunutkaan alun vastoinkäymisiin.


C - cats eli kissat. Olen kissaihminen. Kodissani on aina ollut kissa, nykyisin kaksi. Koiraa en osaa meille kuvitella. En ehkä olisi kovin hyvä koiran omistaja, liian laiska lenkkeilemään räntäsateessa.




D - DIY eli do it yourself. Olipa kyse sitten olohuoneen pöydästä, takista tai kuusenkoristeista, teen mieluummin itse kuin ostan valmiina. Kerran serkun kanssa mietittiin puolivakavissamme kenkienkin tekoa, kun kaikki muut vaatteet alkavat jo luonnistua.


E - ekoilu. Tämä osittain liittyy edelliseen, mutta myös moneen muuhun asiaan. Tunnen usein maailmantuskaa ihmisten piittaamattomuudesta ja omasta kyvyttömyydestäni elää itselleni asettamien tavoitteiden mukaisesti. Auto on täällä välttämättömyys ja kompostoinnista on viime aikoina lipsuttu huolestuttavalla tavalla. Kuitenkin yritän kantaa korteni kekoon. Meillä kestovaippaillaan, syödään useammin kasvis- kuin liharuokaa ja ostetaan kaikki mahdollinen tarvittava käytettynä kirpputoreilta. Emme harrasta ulkomaanmatkailua ja kuluttajina olemme hyvinkin maltillisia.


F - Fazer, maailman parasta suklaata, suuri paheeni.


G - Game of Thrones, sarja, joka imaisi mukaansa heti. Toinen koukutukseni on Downton Abbey. Muuten en televisiota juurikaan katso ja pistän heti kiinni, jollei muitakaan katsojia ole. Raivostuttavimpia asioita on turhaan pauhaava televisio.


H - hiljaisuus. Niin, se huutava televisio. Pidän hiljaisuudesta, enkä yleensä kaipaa edes musiikkia taustalle.


I - Iphone. Mieheni pakotti minut nykyaikaan ostamalla lahjaksi älypuhelimen. Olen joutunut toteamaan, että laite on aika kätevä. Netin neuleohjeet kulkevat aina mukana ja kamerakin on yllättävän hyvä. Instagramiin olen päätynyt minäkin.


J - järvi. Osaisinko elää paikassa, jossa ei ole vesistöä? En tiedä, on aina ollut. Meri on minulle outo, järvi tuttu ja turvallinen. Saaressa mökki, paikka ilman sähköä, vesivessaa ja aikaa.


K - kirjasto. Käyn kirjastossa viikottain. Se on palvelu, josta on pidettävä kynsin ja hampain kiinni! Meidän kirjasto on entinen koulurakennus, kaunis, keltainen puutalo. Seudun kirjastoverkko toimii loistavasti ja uutuuskirjatkin saa käsiinsä hetkessä,



L - lintulauta. Olen pihabongari ja tunnistan lintuja aika hyvin. Tänä syksynä lintulaudallamme on käynyt tavanomaisten tiaisten ja varpusten lisäksi myös järripeippoja ja punatulkkuja. Pähkinänakkelin kun näkisin, edellisestä kerrasta on varmaan 20 vuotta.


M - metsä, latauspaikka. Metsä antaa ravintoa ja sielunhoitoa. Arvostakaa metsiä, hengittäkää metsää ja ottakaa lapsenne mukaan.


N - neulonta, edustakoon käsityöharrastustani kokonaisuudessaan. Kaikki lähti villasukista, järjettömän monimutkaisista palmikkosukista, jotka tein sinnillä valmiiksi ja sitten epähuomiossa huovutin pesukoneessa käyttökelvottomiksi. Mutta se oli alku, eikä loppua näy. Ompelu tuli kuvioihin kolmisen vuotta sitten ja yhtä suurella intohimolla syöksyin siihen kuin neulontaankin. Lankani eivät neulomalla lopu, mutta kankaita on syytä tilailla lisää harva se viikko... Nämä puuhat tekevät minut käsittämättömän onnelliseksi joka päivä.


O - omakotitalo. On aina ollut selvää, että haluan asua omakotitalossa, muita vaihtoehtoja ei ole ollutkaan. Tahdoin oman pihan ja oman tilan, viettää samanlaista elämää kuin lapsuudessa. Ja samalla pihalla ollaan.


P - puuro. Harvassa ovat ne aamut, joina en syö puuroa. Rakkaussuhteeni puuroon on syvä ja intohimoinen. Tämän hetken suosikkini on maitoon keitetty kaurapuuro maapähkinävoilla ja banaanilla, Aamen.


Q - queen. Freddie Mercury, ihanin kuollut mies.


R - ruoka. Tykkään ruuanlaitosta ja ruuasta puhumisesta, ennen kaikkea tykkään syömisestä. Suosin suomalaista, kasvispainotteista ruokaa, kartan jalosteita ja lisäaineita. Luomua meillä syödään melko vähän sen kalleuden ja vaikean saatavuuden takia. Ei meillä ole markettia, jossa kaikille tuotteille löytyy luomuvastine. Mutta lähiruokapiiri meillä on!


S - suku, ihana kovaääninen suuri sukuni. Toiset ovat lähellä, toiset matkan päässä, mutta aina on hauskaa, kun päästään koolle.


T - tee. Juon teetä paljon, monta kupillista päivässä. Yleensä vihreää tai valkoista, mustaa harvemmin. Rooiboksesta en tykkää. Lempiteekauppani on rovaniemeläinen Mandragora, pidän myös Clipperistä ja Pukka -teestä. Omaan hetkeen kuuluu pannullinen haudutettua teetä, kiireessä ja laiskuudessa liotan pussia. Yläkertaan menen ison mukillisen kanssa, mutta mieluiten juon räsymattokupistani. Minusta on ihanaa lukea teelaatujen runollisia kuvauksia.




U - ulkosauna, tai sisäsauna, molemmat kelpaavat. Saunon mieluiten jonkun kanssa, yksin otan nopeat löylyt.


V - värit. Rakastan värejä, en skandinaavista musta-valko-harmautta.


Y - ystävät, tietysti. Te ansaitsette tämän kirjaimen. Vaikken koskaan tunne oloani yksinäiseksi, olen onnellinen teistä kaikista.


Ä - äitiys, Kolme mahtavaa lasta, parasta mitä olen tehnyt. Yritän kasvattaa heistä yhteiskuntakelpoisia, itseään ja toisia kunnioittavia. Tolkun ihmisiä, kuten Mielensäpahoittaja sanoisi. Minulla on aika äidillinen suhde myös nuorempiin sisaruksiini, ainakin pikkuveljeen. Olen se, joka huolehtii, että mahat on täynnä ja jonkinlaista pulla-ateriaa tarjolla.




Ö - öl eli olut. Meillä on oma olutseura, toiminta vielä pientä, mutta sitäkin tasokkaampaa.


Siinä minun aakkoseni, olisi mukavaa, jos Ailunkainen,  Kukka ja Känkkäränkkä kertoisivat omansa.

sunnuntai 19. lokakuuta 2014

Kädet täynnä


Ideoita, kaavoja, lankaa, kangaspinoja, joululahjatoiveita, keskeneräisiä... 

Eniten kuitenkin vauvaa. Sylittelyä, kanniskelua, tuntien imetyshetkiä. Niin ihanaa, mutta välillä täytyy ihan tarkoituksella etsiä se rako tehdä jotain omaa. Ommella edes yksi sauma, neuloa kantalappu. Ja aina välillä jotain valmistuu. 



Mekko isoimmalle, housuja keskimmäiselle.




Ja välillä on vain hirmuinen tarve aloittaa uutta, Niin kuin vaikka sukkia.
Haluan tässä nyt siis varoittaa, että joululahjassa voi olla vielä puikot kiinni.