tiistai 31. heinäkuuta 2012

Siihen loppui se hullutus

Viimeinen hulluttelupäivä käsillä ja niinhän siinä käy, että kaikki työt eivät tule valmiiksi. Kesken jää kolme, mutta vain kolme! Tyytyväinen olen, sillä kaikki mitä tein tuli tarpeeseen ja lopputulokset ovat aivan esittelykelpoisia. Lankaa kului lähes 1200 grammaa. Kaikista tekeleistä ei löydy kuvia, mutta tässä kaikki kyhäilyt kuvilla tai ilman, osa on jo blogissa vilahtanutkin:

 #1 Raitasukat


#2 Tiskirätti
#3 Hurricane Hat


#4 Baby Amanda Hat


#5 Virkattu matto


#6 Susie's Reading Mitts


#7 Little Sister's Dress (kesken jäi!)
#8 Pikkusukat


#9 Pöllölapaset


#10 Villasukat


#11 Raitasukat


#12 Owlet


#13 Raitapipo


#14 Tiskirätti
#15 Tytön unikkomekko


#16 Raitapipo
#17 Kalajoki-sukat (kesken)
#18 Polvisukat


#19 Rikke Hat (kesken tämäkin, loppui lanka)
#20 Tiskirätti
#21 Rinsessasukat
#22 Lapaset


#23 Slouched Tova Hat


Kiitos ja kumarrus.

maanantai 30. heinäkuuta 2012

Hei, hei heinäkuu





Viikko sitten kävin eurooppalaisella ruokatorilla, joka oli rantautunut tuttuun kaupunkiin. Visuaalinen anti oli ehkä parasta, vaikka oli myöskin ihanaa kuulla vieraita kieliä ja haistella outoja tuoksuja. Huomaan nykyisin nauttivani ihmisten näkemisestä, jopa ihmisvirrasta. Ehkä elo täällä maalla on niin rauhaisaa, että välillä kaipaa hälinää ympärilleen. Mutta vain välillä ja pieninä annoksina. Ostin ruokatorilta parasta maistamaani vuohenjuustoa ja ison kimpaleen parmesaania. Hyvät ostokset.


Näitä hellepäiviä olen odottanut. On poimittu mansikoita pakastimeen (kolme ämpärillistä!) ja parempiin suihin (ei ihan niin paljon). Illalla kävin yksin uimassa. Luin, että ulkomailla on trendikästä harrastaa uimista luonnonvesissä. Trendikkyydestä en tiedä, mutta voimaannuttavaa se on. Huomenna heinäkuun viimeinen ja taas se on vaikea uskoa. Luotan intiaanikesään.

lauantai 28. heinäkuuta 2012

Hulluuden huippu


Kyhäilyn loppu häämöttää. Kesken on neljä työtä ja kesken myös jäävät, jollen nyt suihki jotenkin käsittämättömän nopeasti. Yhtä työtä uhkaa myöskin langan loppuminen ja käsittääkseni kyseistä lankaa ei enää saa. Mutta hei, hyvinhän tämä sujui!

Valmiiksi tuli Elsan pöllöpaita Dropsin Nepalista. Koko on noin kaksivuotiaan, joten on tyydyttävä henkarikuvaan.


Koukutinkin jotain, maton yläkerran kylpyhuoneeseen. Kuteet olivat jälleen sekalaisia mummun saksimia, joten lopputulos on mukavan kotikutoinen.


Ja sitten unikkomekko ilman unikkoa, mutta kauniin napin kera kuitenkin. Hiukan iso vielä, mutta ah, niin suloinen! Lankana Dropsin Safran.






 Muista kyhäilyistä laitan kuvia kunhan päästään kuun loppuun. Jos vielä jotain tikuttelisin valmiiksi asti.

keskiviikko 25. heinäkuuta 2012

Kikkokuokii


Mitä ressukoita nuo kotieläinpuiston kukot! Kieunta täällä meidän pihan perällä on aivan eri luokkaa. "Pena sanoo kikkokuokii", kertoo kummipoika. Kyllä vain kajahtaa komeasti.

Käytiin siis kotieläinpuistossa, mikä oli esikoisen kesälomatoive. Hellyttäviä olivat kämmenen kokoiset puput, tiput siipiensä alle keräävä kana, nukkuvat koiranpennut. Pikkupukki bää bää karkasi ankkojen luo.







Samaisessa eläinpuistossa olen itsekin käynyt lapsena. Eläinten lisäksi siellä on esitelty entisajan elämää. On torpat, koulut, saunarakennukset, suuri pyyntivene. Nyt ne kiinnostivat paljon enemmän kuin 20 vuotta sitten. Tuli mieleen Myrskyluodon Maija, jonka tarinan sain tänään loppuun. Ei se ihan niin surullinen ollutkaan kuin muistin.

  

perjantai 20. heinäkuuta 2012

Kirjasuositus



Serkkuni lapsuudenystävältä on ilmestynyt kirja, ja se kirja on ihana! Niin ihana, että olen päättänyt hankkia kirjan omaan hyllyyni ja ottaa kovaan käyttöön.

Matleena Lahti on kolmen lapsen äiti ja kotitalousopettaja, jonka kirja, Luomuruokaa lapselle - vauvaperheen keittokirja, on pullollaan houkuttelevia ohjeita välipaloista kunnon ruokiin. Eikä nyt puhuta vain vauvojen soseista, vaan näitä ruokia voi hyvin tarjota isommillekin lapsille ja ehkä vähän reippaammin maustettuna koko perheelle (pyyhin kuolaa suupielistä).

Meillä lähes kaikki ruoka tehdään itse, mutta on pakko myöntää, että varsinkin vauvanruokien kohdalla on mielikuvitukseni surkea. Tuntuu, että tekemäni soseet ovat aina sitä samaa peruna-porkkanaa ryyditettynä eri kasviksilla, lihalla, kanalla tai kalalla. Ainakin minä kaipaan jo vaihtelua, vaikka lapsi onkin ollut tyytyväinen.




Juurespuuro, omenaohratto, porkkana-kookospata, maissipihvit... Nämä ohjeet vievät kielen mennessään! Myös kirjan välipala-, sekä aamu- ja iltapalavalikoima on runsas. Mukana on paljon uusia ideoita tuttujen hedelmä- ja marjasoseiden lisäksi, vai mitä sanotte marjakätköistä, jogurtti-marjapaistoksesta, ananas-avokadososeesta tai speltti-omenauunipuurosta? Itse ilahduin kirjan kasvisruokapainotteisuudesta, vaikka kyllä meillä lihaakin syödään. Kasvisruoan osuutta haluaisin kuitenkin kasvattaa ja käyttää ruoanlaitossa enemmän vaikkapa soijatuotteita ja palkokasveja.

Kirjan kuvat eivät lainkaan hillitse kokkaushaluja, päinvastoin kuvat ovat hurjan houkuttelevia. Kerrassaan ihana kirja ja taatusti sydämellä tehty. Kyllä tykkään!

tiistai 17. heinäkuuta 2012

Kylmän kesäpäivän keitto



Tai en minä tiedä, voiko tätä keitoksi sanoa. Muhennos olisi ehkä kuvaavampi nimi. Joka tapauksessa resepti on peräisin Italiasta, opettajaltani Francalta.

Ainekset:

3 porkkanaa
3 perunaa
iso kesäkurpitsa tai pari pientä
2 sellerinvartta
2 valkosipulinkynttä
2 dl ohrasuurimoita
kasvislientä
suolaa, pippuria
nokare voita

Ohrasuurimot laitetaan kiehumaan kasvisliemeen, annetaan porista ainakin puoli tuntia. Sitten sekaan kuutioidut porkkanat ja perunat, selleri ja valkosipulinkynnet. Jotta kesäkurpitsa ei menisi ihan möhjöksi, lisätään se loppuvaiheessa. Maustetaan suolalla ja pippurilla, lopuksi sekaan nokare voita.

Hyvää oli, kuten muistelinkin!



lauantai 14. heinäkuuta 2012

Reissusta toipunut


Heti ei voinut palata linjoille, oli ensin huokaistava. Pestävä pyykkiä, tehtävä kirpputorilta löytyneille kirjoille tilaa hyllyyn (mies ei ymmärrä, miksi kirjahyllyä pitää siivota, hömelö), vietävä omaan kirpparipöytään täydennystä, postitettava paketti ja ylläpidettävä sukulaissuhteita. Ja sitten piti vain olla ja istua rauhassa, leipoa vähän ja syödä suklaata, jossa oli kauniit palat.





Aurinko paistaa hetkittäin. Liian vähän, jotta tuntuisi heinäkuulta. Kesäyön Hullutus ei osaltani mene kovin hyvin. Kesken on vielä liian monta työlästä työtä. No stress, valmistuvat kunhan valmistuvat. Norosukat vetäisin kuitenkin jalkaani. Raidalliset jutut valmistuvat salakavalasti. 





sunnuntai 8. heinäkuuta 2012

Nautitaan nyt



  

  

Kesä on eväitä viltillä, vohvelikestejä, uintiretkiä, yöttömiä öitä ja aikaa saaressa. Pian myös mansikoita, sadonkorjuuta ja langanvärjäystä. Ja pieniä reissuja, joista yhdelle lähden nyt. Kuullaan taas!