perjantai 28. kesäkuuta 2013

Saari


Neljä päivää ja kolme yötä. Olimme saaren ainoat. Tai emme suinkaan. Sorsalla on pesä pikkumökin liepeillä, saunan katon raosta pyyhkäisi orava, vanhasta astiakaapista löytyi ampiaisten taidonnäyte. Kuikan huuto on maailman kaunein ääni.

Ensimmäisenä yönä löysin vanamometsän ja superkuun, istuin vieraalla laiturilla ja mietin häntä, jonka järvi vei. Ihan jossain lähellä. Järvi oli vaiti, ei suostunut häpeämään.

Olemme onnekkaita, kun meillä on tämä paikka. Vanha mökki, päivänkakkarapelto ja hiekkaranta. Lapset uivat ja uivat, sen uskotte. Onkivat laiturin päästä pikkukaloja, jotka tiira vei myöhään illalla.

Eilen täytyi palata kotiin, mutta saarelle mennään vielä. Hiuksiin jäi mökin tuoksu.





 






torstai 20. kesäkuuta 2013

Yhtäkkiä on hiljaista


Maljakoissa lupiineja, matot suorassa. On siivottu sopivasti ja ostettu ruokaa reilusti. Mies lähtee töihin ja isompi lapsi yökyläilemään. Talo rauhoittuu yhtäkkiä, on vain minä ja pienin ja alkava juhannus. Korkeat pinot kirjoja ja muutama kuiskaileva vyyhti, siinä suunnitelmaa riittämiin. 




Aurinkoista juhannusta!

maanantai 17. kesäkuuta 2013

Perhosia mekossa, lankaa kattilassa


On palattu arkeen, mutta ai miten kivaan sellaiseen! Kasvivärjäyskausi on alkanut. Ensimmäinen vyyhti ui lupiiniliemessä, toinen tammenlehdissä. Lupiinista sain kauniin vihreää (kuva valehtelee röyhkeästi) ja tammesta kerrassaan upeaa vihertävän harmaata. 






Sateet tulivat ja tuli mekko. Ikasyrin harmaata perhosta ja kaava sama tuttu Onion. Hyvästä en luovu. Kangas on muuten oikeasti todella unelmanpehmeää, onneksi ystävä hehkutti yhden puhelun verran!






Lapsi tuo joka päivä pieniä kimppuja, kaikilla pöydillä kukkii.

tiistai 11. kesäkuuta 2013

Jos tahdot nähdä taivaan maan päällä


...tule Dubrovnikiin. Allekirjoitan tuon lauseen. Näimme kaupungin ja saaret, kiviset rannat ja kiviset talot. Uimme kirkkaissa vesissä ja vaeltelimme kuumilla kaduilla. Kaunista ja niin siistiä. Ihmiset puhuivat hyvää englantia, miehet eivät olleet sitä epämukavaa vislailevaa tyyppiä. Etäämpänä kaupungista oli rauhallista, vain vähän muita matkaajia. Valitsimme hyvän paikan asua. 




















 


Pidin paikan kauneutta ylivertaisena, silti pakahduin lupiinilaumoista teiden varsilla ja tyynistä järvistä ajaessamme Helsingistä kotia kohti.

lauantai 1. kesäkuuta 2013

Laukut on pakattu


Huomenna alkaa matka. Ensimmäinen etappi on ystävän luona ja maanantaiaamuna lennämme Kroatiaan. Mukana koko joukko läheisiä, majapaikkana upea talo Adrianmeren rannalla. Vanhempaa lasta reissu jännittää enemmän kuin eskariin meno. Emme reissaa usein, itse asiassa matkustamme nyt ensimmäistä kertaa yhdessä. Ruotuun palaan reilun viikon päästä. Kuulemisiin siihen saakka!