Kippis

On monenlaista tehty. Jouluakin.

Pienin veli, pahnan pohjimmainen täyttää huomenna 18 vuotta. Huomenna kilistellään sille, tänään tasa-arvolle.

Nyt ei ehdi enempää, on kaikenlaista.

Jämistä lämmikettä

Löysin kirpputorilta punaisen kynttilänjalan. Varsinaisesti etsin puista, mutta löysin metallisen, kelpaa. Tuikut ja kynttilät ovat käden ulottuvilla lasipurkeissa.

Eilen leivottiin mustikkapiirakkaa, tänään siivottiin ja syötiin mustikkapiirakkaa. Piti ommella kaikenlaista järkevää, muun muassa ystävän verhot. Höpöhöpöhommiksi meni, mutta lopputulos on aika ihana, onervatumput! Kotilieden sivuilta löytyy ohje kaavojen piirtämiseen. Muokkausehdotuksia on jo mielessä, testaan niitä seuraaviin. Vuorena näissä on fleeceä, on lämpimät!

Sohvaillaan

Viikko on ollut yhtä pitkää viikonloppua. Vieraita, yökukkumista ja hitaita aamuja. Talvikin tuli. Taivas heitti yks kaks viisitoista senttiä lunta. Tammenlehdet jäi haravoimatta, vaan ei kuvaamatta. 

Magic loop on nyt hanskassa, mahtava tekniikka! Lapasista toinen pari päätynee pukinkonttiin, toiset omiin käsiin. Lanka on virolaista 100% villaa.

 

Kiharat ovat oienneet, haukotuttaa. Sauna, sohva ja solsidan, siinä tämä ilta.

Pöllöjä täälläkin

Kaksi paria pöllölapasia on lentänyt pesästä, ensimmäisillä lahjoin siskoa, toisilla ystävää. Lapsi haluaa myös pöllöt ja äiti tekee.

Matkalaukku on pullollaan silkkistä alpakkaa, nyt niistä tulee tunika. Aika näyttää, viekö projekti ikuisuuden vai joko kevään korvalla saisi sovittaa.

Nyt ei muuta. Palataan paistille!

Raitaa

Tein lapselle norjalaisen villalangan lopuista tumput, melkein samanlaiset kuin itselleni. Koosta tuli juuri sopiva, vaikka silmukkamäärät heitin päästä. Tämä lanka, PT2 nimeltään, on minusta ihan parasta huovutettavaa. Mistään muusta langasta ei ole huovutettuna tullut näin pehmeää ja joustavaa. Ehdottomasti ostoskoriin, jos joskus tähän törmään.

Mekko on pudonnut puikoilta jo aikoja sitten ja ollut ilahduttavan kovassa käytössä. Lanka on Novitan silmiä särkevää Tico ticoa. Kauan arvoin, mitä siitä viitsisi tehdä. Vaikka neulominen olikin aika tuskaa, eivät sävyt lapsen vaatteessa ihan niin kamalia olekaan.

Täydelliset tumput

Niin monet huovutetut tumput kuin olenkin tehnyt, eivät yhdetkään ole jääneet omia käsiä lämmittämään. Vaan näistä en luovu! Lanka on rouheaa norjalaista villaa, silmukkamäärän heitin päästä ja huovutin neljässäkympissä. Mikä mahtava tunne, kun käteen vetäessä (hih) tumput istuivat täydellisesti. Eivät ole liian leveät, eivät liian paksut, eikä peukalo tunnu loppuvan kesken. Ja raidatkin miellyttävät silmää. Huovutus vei langasta kovuuden ja teki tumpuista ihanan pehmeät. Jes!

Lumipallo ei kuitenkaan lennä yhtään aiempaa pitemmälle... Testasin.

Uutisia käsityörintamalta

Tänäkään syksynä kotini ei taida vetää vertojaan joulupukin pajalle. Vaikka kuinka haluaisin, ei aika riitä tekemään kaikkia lahjoja itse. Etukäteen on lahjottu jo pikkusiskoa, joka sai käsiinsä isoäidin neliöillä koristellut lapaset.


Hahtuvalangasta eroon pääsemiseksi tein lapsellekin tossut. Hippasen isot, mutta kovin tykätyt.

Ja nämä kaunokaiset pääsevät lämmittämään yhden rakkaan käsiä, kunhan vain päästäisiin kasvotusten.

Ja vielä viikonloppuprojektia. Kukkia, kukkia ja vielä vähän kukkia!

Värien karkoitus

Olen kyllästynyt väreihin. Vain keltainen ja harmaa viehättävät. Maalasin kynnet syksyisten koivunlehtien värisiksi. Tuttisuinen poika ihasteli niitä päiväkodin pihassa pitkän tovin. Kaivoin eilen vaatekaapista kaikki hylätyt rytkyt kasaan pois vietäväksi. Niin paljon punaista, nyt en siedä sitä ollenkaan. En ainakaan vaatteissa. Inventaariota tehdessäni muodostin mielessäni syksyn shoppailukonseptin. Kirpputoreilta saan ostaa mitä tahansa, kunhan hinta on kohdillaan, muuten vain sellaista, mitä oikeasti tarvitsen. Jos tätä noudatan, ei vaatekaappiin paljon täytettä ole luvassa.

Ja sekin vähä keltaista ja harmaata.

Saavutuksia

Harjoittelu on loppu. Ihan loistava fiilis! Sain pelkkää hyvää palautetta, mikä parantaa mieltä entisestään. Edessä on kiva jakso, joka pitää sisällään luovaa terapiaa, elävän mallin piirustusta ja mummujuttuja. Aikaiset herätyksetkään eivät rassaa, kun niihin on jo tottunut.

Tänään käytiin läpi harjoittelussa opittuja asioita ja minä tapani mukaan otin tylsästä istuskelusta kaiken irti neulomalla valmiiksi viikonloppuna aloittamani kädenlämmittimet. Sävy on ihana ja näistä tuli muutenkin paremmat kuin edeltäjistään, jotka jäivät liian lyhyiksi.


Viikonloppu kolkuttaa jo. Mitähän huomisen tunneilla neuloisi?

Helmikuu?!

Luulin, että on jo maaliskuu. Olin koko viikonlopun siinä uskossa. No, sainpa kuukauden lisää, jos positiivisesti ajattelee. Viikonloppuna tuli lunta ihan jumalattomasti (ei ollenkaan maaliskuun tapaista), metrikaupalla arvelisin. Valokuvatkin meni ihan lumeen.

Taisteluni flunssaa vastaan jatkuu. Paras vaan laittaa kampoihin, sillä puoliso on jo pedin pohjalla. Harjoittelua on vielä puolet jäljellä, joten ei kannata ruveta sairastelemaan. Huomenna pidetään ompeluseurat Marjon luona. Jotain olen saanut aikaiseksikin.


Säärystimet valmistuivat jokin aika sitten. Lanka on Fritidsgarnia ja malli apinoitu Marjon säärystimistä.


Ja tässä iki-ihanat kevätsukkani! Fabel todellakin on lempparilankaani.


Olen onnistunut hukkaamaan kaikki lapaseni ja aloitin sitten lauantaina uudet. Jostain syystä olen vältellyt tämän Fabel-sävyn kutomista jo pitemmän aikaa. Se ei keränä miellyttänyt silmää enää yhtä paljon kuin ostohetkellä, mutta nyt puikoilla, kohta valmiina lapasina, sävyt pääsevät oikeuksiinsa ja ovat ihan mielettömän kauniit! Siinä onkin yksi Fabelin viehätyksen salaisuus: kerä ei paljasta, millaista jälkeä tulee, vaan on pakko kokeilla.

Ostetaan kissa

Ihan tyhmää pitää blogia, jos ei omista blogikissaa. Kaikilla käsityöihmisillä on kissa. Ainakin niillä, joilla on myös blogi. Laittaisin tänne maailman ihanimpia kissakuvia! Nyt joudutaan tyytymään kuvaan lapasista, jotka sain valmiiksi tänään. Enkä muuten toista kertaa tee samanlaisia, sillä lankojen päättelyssä oli tosiaankin hommaa! Kuvio on hieman muokattu Malla-lapasista. Huomenna on piiitkä päivä koulussa, mutta toivon kyllä vielä illalla tapaavani tyttöjä ompeluseurojen merkeissä.