Uutisia käsityörintamalta

Tänäkään syksynä kotini ei taida vetää vertojaan joulupukin pajalle. Vaikka kuinka haluaisin, ei aika riitä tekemään kaikkia lahjoja itse. Etukäteen on lahjottu jo pikkusiskoa, joka sai käsiinsä isoäidin neliöillä koristellut lapaset.


Hahtuvalangasta eroon pääsemiseksi tein lapsellekin tossut. Hippasen isot, mutta kovin tykätyt.

Ja nämä kaunokaiset pääsevät lämmittämään yhden rakkaan käsiä, kunhan vain päästäisiin kasvotusten.

Ja vielä viikonloppuprojektia. Kukkia, kukkia ja vielä vähän kukkia!

Harmaata

Se on sitten syyskuu. Ei tunnu kivalta, kun pitäisi saada niin paljon aikaan. Päivät ja viikot kuluvat liian nopeasti ja yhtäkkiä onkin se kuuluisa viime tippa. Kun tästä koulusta pääsen, en ihan heti opiskele.


Meidän seiniltä ei juurikaan löydy tauluja. Olen liian kranttu tai liian köyhä hankkimaan niitä. Betoniseinätkin tuovat omat haasteensa taulujen ripustamiselle. Kauan suunniteltu ja viimein toteutettu taideteos pääsi kuitenkin arvoiselleen paikalle. Kiitos kehikon tekijälle!

Otin eilen illalla pyykkikoneesta ensimmäiset huopatossuni, hahtuvasta neulotut. Jotain koristetta kaipaisivat. Ninnille lupasin tehdä myös, mutta toisesta väristä. Huopatossutehtaasta huolimatta hiljaista meillä ei ole. Päivän paras lohkaisu: "Siis Ninan kiljoissa on semmosia juttuja, että huh huh!"