Leipomistuska hellitti, kun jauhoitin äidin keittiön. Syntyi pehmoista peltileipää ja elämäni ensimmäinen vuokakakku. Tiikeriä, nam! Resepti on isomummun, jolla oli kolme viehättävää nimeä.
Pidän pyhäpäivistä, jotka pakottavat ihmiset aloilleen. On ihan tervetullutta, että kaupat pitävät joskus ovensa kiinni. Ei voi olla niin vaikeaa varautua etukäteen, etteikö selviäisi yhdestä kaupattomasta päivästä. Minä ainakin varauduin.
Käykää hautausmaalla, siellä on illalla kaunista.
4 kommenttia:
Varauduin samalla tavalla. Marabouta :) . Ja leivoin myös, tällä kertaa mustikkamuffinsseja.
Meidän pieni tuholainen sai kesäkuussa etunimekseen vanhan/uuden nimen ja toiseksi ja kolmanneksi nimekseen minun niin rakkaan isoäitini nimet. Ainoa enää mitä toivon, on että tyttö kantaa nimiään ilolla. =)
pattitilanteessa edelleen. T: Ne eräät :D
ps. ihanat kuusi tuntia! onnea! meil syötiin viime yönä 8 kertaa...
Anja-vauva...vai miten se meni...eiku Raili on parempi.. :)
Raili-vauva..ja Ainollekkin on omansa...Raimo-vauva :)
tsihi hi
Lähetä kommentti