On ikävä maalle. Tästä betonilähiöstä ei voi sanoa mitään kaunista. Onneksi viikonloppuna mennään lestille. Nämä päivät on sellaisia, ettei oikein voi kuvata mitään, kun ei ole valoa. Aamulla lähtiessä on pimeää ja illalla palatessa on pimeää. Valoisa aika menee aina ohi.
Pidettiin eilen ompeluseurat ja Marjo toi mukanaan ihanan kirjan, Hyvän olon makuuhuoneet.
Ensimmäisestä kuvasta ottaisin sekä tuolin että peitot, toisesta vanhat matkalaukut ja kolmannesta tunnelman. Nyt Ninni kaipaa iltalauluja, siispä litilati ja hyvää yötä!
2 kommenttia:
Tere Susanna! Terveiset täältä Tartosta, kaikki on mennyt hyvin tähän asti. En oo vielä ehtiny metästään lankoja, mutta toivottavasti pian. Voikaa hyvin! t. Laura
Hei Laura! Oot nyt siellä kaukana! Tai et onneksi niinkään kaukana :)Olis ihanaa tulla käymään, mutta on niin kiireinen kevät, että taidat olla jo suomessa, ennen kuin mulla tahti hiljenee. Huomasitko, että vastasin kommenttiisi tuossa sohvin uinti -postauksessa. Jos et niin käys kattoon!
Lähetä kommentti