Nuorempana pidin hirveästi. Valitsin huoneeseeni punaiset tapetit. Muistan punaisen venekaula-aukkoisen paidan. Sitten into laantui, muuttui miltei vastenmielisyydeksi, kunnes pari vuotta sitten aloin haluta punaisia villasukkia. Ihan rehellisen punaisia, ei mitään viiniä. Langankin ostin, mutta edelleen se odottaa sopivaa mallia. Sukat haluan edelleen.
Punainen on joulua, lämpöä, kiihkoa, verta, auringon makeuttamia tomaatteja ja mansikoita. Kotoa ei löydy montaa punaista asiaa. Aamupalapöytä (jonka maalaamista harkitsen), tuoli (jonka juuri maalasin), pari peltipurkkia, taalainmaan hevonen.
Mutta me lähennymme taas, minä ja punainen. Se taisi alkaa villasukista.
1 kommentti:
Jonkun mutkan kautta eksyin blogiisi, taidanpa jäädä seurailemaan. Lepposia pääsiäispäiviä! :)
Lähetä kommentti