sunnuntai 12. tammikuuta 2014

Olen lusikoinut sydämiä


Anteeksi hiljaisuuteni, olen nykyään työelämässä. Ja niin, esikoisella oli syntymäpäivät, mikä työllisti äitiä lisää. Mutta olihan meillä juhlat! Oikein kaksin kappalein. Seitsemänvuotias kettutyttö sai lahjaksi ketun hukkaan menneen ikea-ketun tilalle. Ensimmäinen ompelemani pehmolelu ja ai, kun tuli söpö! Kaverisynttäreillä tyttölauma koristeli kuppikakkuja sydämellisiksi.



Harrastepuolella ei ole hurraamista, ei ole ollut koko vuodenvaihteen aikana. Olen saanut aikaan apilaisen yöpaidan ja apinaisen paidan, itselleni lämpimät legginssit joustocollegesta. Tänään leikkelin kankaita, jos niistä vaikka jossain vaiheessa tulisi vaatekaapin täytettä. Ompelupaikkani kaipaisi jotain, ainakin hyllyjä seinälle. Papan autotallista löysin vanhan lokerikon, vähän rikkinäisen ja puutteellisen, mutta ehkä löydän sille käyttöä.



Töistä sen verran, että on ollut ihanaa huomata, että tämähän olikin tosi mukavaa. Painan hitaasti kaasua ja pian olen täydessä vauhdissa.


6 kommenttia:

Marianne kirjoitti...

Onpa mainio kettu! Mistähän kaava on? Voisi tänne meillekkin olla kettu tervetullut. :) Tervetuloa tuoretta blogiani seuraamaan jos ehdit ja kiinnostaapi. :)

Marianne kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Elli kirjoitti...

Siis niin ihana!! :)

Mirtsu kirjoitti...

Hei Homsantuu, löysin blogisi sattumalta. Tuloksena hyvä mieli ja kova koti-ikävä. Täytyy pakata laukut täällä sinun vanhassa kotikaupungissasi ja huristella sinne missä sielu lepää heti ensi viikonloppuna. Hyvää uutta vuotta teidän perheelle. T. Mirja

Ina kirjoitti...

Meidan isompi neiti naki ketun ja rakastui! Oli heti kysymassa etta voisiko han saada sellaisen kanssa. HUOH! Tama mamma ei varmaan tuollaista saisi kasaan. Ihana on muuten munkin mielesta. Ja onnea sankarille myos!

Emma kirjoitti...

Voi mikä kettu-söpöläinen!