lauantai 5. marraskuuta 2011

Pyhäinpäivä

Vauva nukkui yöllä kuusi tuntia putkeen. Heräsi, söi ja nukkui taas. Ihana, ihana, nimetön vauva. Nimineuvotteluissa ei ole löydetty ratkaisua, molemmilla on omat suosikkinsa. Yhteisymmärrykseen päästään ehkä kuitenkin helpommin kuin eräät!

Leipomistuska hellitti, kun jauhoitin äidin keittiön. Syntyi pehmoista peltileipää ja elämäni ensimmäinen vuokakakku. Tiikeriä, nam! Resepti on isomummun, jolla oli kolme viehättävää nimeä.

Pidän pyhäpäivistä, jotka pakottavat ihmiset aloilleen. On ihan tervetullutta, että kaupat pitävät joskus ovensa kiinni. Ei voi olla niin vaikeaa varautua etukäteen, etteikö selviäisi yhdestä kaupattomasta päivästä. Minä ainakin varauduin.


Käykää hautausmaalla, siellä on illalla kaunista.

4 kommenttia:

Heidi kirjoitti...

Varauduin samalla tavalla. Marabouta :) . Ja leivoin myös, tällä kertaa mustikkamuffinsseja.

miukula kirjoitti...

Meidän pieni tuholainen sai kesäkuussa etunimekseen vanhan/uuden nimen ja toiseksi ja kolmanneksi nimekseen minun niin rakkaan isoäitini nimet. Ainoa enää mitä toivon, on että tyttö kantaa nimiään ilolla. =)

Aino kirjoitti...

pattitilanteessa edelleen. T: Ne eräät :D

ps. ihanat kuusi tuntia! onnea! meil syötiin viime yönä 8 kertaa...

-känkkis- kirjoitti...

Anja-vauva...vai miten se meni...eiku Raili on parempi.. :)
Raili-vauva..ja Ainollekkin on omansa...Raimo-vauva :)
tsihi hi