Tässä maassa täytyy käyttää villasukkia. Ainakin, jos asuu vanhassa talossa, jossa on kylmät vintinportaat ja koleutta huokuva eteinen. Vihdoin lapsikin on kokenut villasukkaherätyksen, kiitos Nalle Marjaretki -langan, josta tein pikkusukat. Lankojen päättelyn jälkeen ne ovat olleet visusti jalassa. Nyt neiti toivoo itselleen unisukkia, jotka eivät kutita ja villasukkia, joissa on pitsikuvio. Saamansa pitää, kunhan saan omat kotitiikerini pois puikoilta. Harmittaa vietävästi, kun polvipituiset raitasukat ovat jo rei'illä, vaikka vastahan ne viime talvena valmistuivat. Saan olla parsimassa vähän väliä. Villasukkien pitäisi kestää vuosia. On kai tunnustettava 7 veljeksen ylivertaisuus sukkalankana, vaikka muuten en siitä niin kovin tykkääkään. Se sukista, öitä!
3 kommenttia:
Mitkäs nuo kukkulat on tuossa kuvan alareunassa??? hihihihi
hameenhelma, ei sen härskimpää :D
Mun kokemuksen mukaan vain vanha 7veikka on hyvää. Jotkut äidin 80-luvulla neulomat sukat on yhä ehjänä, mutta kun itse neulon nykyisestä veikasta itselleni käyttösukat, niin johan on viikon päästä kantapäässä reikä.
Samoin käy Nallesta neulotuille.
Lähetä kommentti