Sinisenä aamuna

Yö oli tehnyt piikikästä kuuraa oksiin ja joka paikkaan. Varastin pienen hetken kuvaamiselle, kun valo on nykyään niin harvinaista ylellisyyttä. Aina on pimeää, lähtiessä ja palatessa.






Jäätyneiden lehtien päällä kävelystä kuuluu ihana rapina. Voittaa melkein hennon jään risahduksen. Äänestä tiesin, että olen palannut maanpinnalle eilisen leijailun jälkeen. Moisen ilmiön aiheutti ystävä, joka pyöräytti pikkuruisen täydenkuun tytön. Toivottavasti näen hänet pian, en malta odottaa.