Eräänä päivänä pihaan pyöräili mummo, joka kysyi ottaisimmeko kukon, saa kahvipakettia vastaan. Äitini vastasi, että mikäs siinä, otetaan. Ja niin samana iltana kanalauman kaitsijaksi tuli Pablo, kaksivuotias ujohko herra. Erittäin kaunis. Hänen kellonsa on kyllä väärässä ajassa, kiekuminen alkaa kolmelta yöllä, päivisin tuskin korottaa ääntään (paitsi, jos kissa hiippailee liian läheltä). Ensimmäisen kukkomme aiheuttama jännitys alkaa lientyä, sillä Pablo ei ole osoittanut merkkejä pahapäisyydestä. Saapa nähdä alkaako talvikanalan rakentaminen nousta pian puheisiin.
Puutarhaan rakentuu uutta koko ajan, mökille emme ole vielä ehtineet. Saisi tulla helle, joka ajaisi veden äärelle. Mutta onhan tämä kesäaika ihanaa, nukkumaan ei malta, koska kultainen valo tuntuu ainutlaatuiselta.
Kesäreissu Etelä-Suomeen oli yhtä hymyä. Mukaan tarttui kaikenlaista, eniten ilahduin lipstikkakeiton ohjeesta, joka tulee tässä:
1 kesäkurpitsa
1 dl lipstikkaa
kasvisliemikuutio
1/2 pkt koskenlaskijaa
Itse laitoin joukkoon myös pari porkkanaa ja pari perunaa. Keitetään kaikki kypsäksi ja soseutetaan. On herkkua!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti