tiistai 12. elokuuta 2014

Isoin ja pienin



Vauva on tissimies, melkein kasvanut minuun kiinni. Imetys on vähän takkuillut, ei mikään pieni ja hento ote, voin kertoa, ja vähän pielessäkin. Harjoitellaan, harjoitellaan. Nyt alan nähdä valoa tunnelin päässä, ehkä kauaa ei enää satu. Ja ainakin hän kasvaa, nukkuu yöt kohtuullisen hyvin. Varovasti ollaan ulkoiltu helteiden väistyttyä, kantoliinassa uni tulee herkästi. 



Nyt meillä asuu myös koululainen. Innosta säihkyen toi kotiin oman Aapisen. Voi näitä.


4 kommenttia:

Niina kirjoitti...

Voi miten suloinen kuva sisaruksista. :)

milla kirjoitti...

Liikuttava kuva <3

Tsemppiä imetyksen kanssa!

Maritta kirjoitti...

Ihana kuva :)
Tsemppiä elämän niin kovin erilaisiin vaiheisiin!

Marjo Anniina kirjoitti...

Voi isosiskoa, kun osaa jo hoitaa paremmin pientä kuin tämä räpätäti täällä kaukana :) Jos ei joskus huomaa, kuinka lapset kasvaa, niin uusien tulokkaiden saapuessa tätä kokoeroa ei vaan voi olla huomaamatta! Uskomatonta, että nuori mies on noin pieni vai pitäisikö sanoa, etten voi uskoa, että Ninni on noin iso! Ihanaa kouluilua ekaluokkalaiselle!

Jospa se haluaa nestetytyksen jääkaappikylmänä hihihi! Toivotaan siis vähempi hellettä, että alkais lapselle maito maistumaan.