tiistai 27. toukokuuta 2014

Oranssi, siinäkin minun värini


Oranssit paratiisiverhot toivat kevään ja ne saavat pysyä ikkunassa koko kesän. Langoissa ja kankaissa on
vaikea vastustaa oranssia. Vallitseva väri villasukkakopassa, ehkä myös seuraavan tuolin väri. Toimii sekä vaatteissa että asusteissa ja mausteena vaikka joka huoneessa. 

Mies valitsi remontin aikana makuuhuoneen seinään oranssia maalia. Olin yllättynyt. Yhtenä jouluna sain lahjaksi oranssin pöytälampun, joka ilman muuta päätyi yöpöydälle. Myrskyisenä sadepäivänä keitettiin oranssia soppaa.










2 kommenttia:

Marjo Anniina kirjoitti...

Omituista miten tietyt värit kuvaa täydellisesti tiettyjä ihmisiä. Vihreä ja oranssi on niin sun, mutta samaan aikaa ne muistuttaa mua myös psykiatri-Mikosta :D Onkos näissä nyt jotain parantavia viboja sitten?

Mä olen niin valkoinen, varmaan aina ja ikuisesti, kaikki muut värit tuntuu tulevan ja menevän, mutta ah, valkoista rakastan niin paljon, vaatteissa ja sisustuksessa. Siinä sitten materiaali ratkaisee.

Oih, josta tulikin mieleen, että mites virkkausinnostus elää siellä? Näin viikonloppuna ihanan viltin ystäväni kodissa ja mun on pakko saada sellainen. Se oli mummon tekemä ja nyt pitää jostakin keksiä ohje sille. Otin kuvan, laitan sen tulemaan jossakin vaiheessa. Katsotaan josko vaikka olisit törmännyt joskus vastaavaan!

Homsantuu kirjoitti...

Kyllä oranssi ja vihreä ainakin voimaannuttavia värejä ovat. Vihreähän on luonnon väri ja mikä sen parantavampi kuin luonto?

Hauskaa, kun virkkaamisesta kysyit, aloitin nimittäin muutama päivä sitten maton virkkaamisen. Muuten on koukkuaminen ollut tauolla. Pistä kuvaa tulemaan, katsotaan löytyisikö ohjetta. Minusta afrikkalaisista kukista tehdyt viltit ovat tosi kauniita, en vain ole vielä jaksanut oikeasti ajatella niiden urakoimista.