keskiviikko 30. lokakuuta 2013

Lokakuun loppu









Lätäkössä oli omakuva. Lapikkaiden sävy sopii maan väreihin täydellisesti. Tekee mieli glögiä. Lähestyvä joulu tietää myös lähestyvää töihin paluuta. Inhoan eniten aikaisia, kiireisiä aamuja.

Kirjoitan kotiseutulehteä varten puhtaaksi juttua vaarista, joka teki verstaassaan leluja kylän lapsille ja söi pöpökammossaan omenat haarukalla ja veitsellä.

4 kommenttia:

Mirva kirjoitti...

Voi miten upea omakuva! Juttu vaarista puolestaan kuulostaa tosi mielenkiintoiselta, hän oli varmasti hieno mies.

Minäkin inhoan eniten aamuja. Siis pimeitä, kiireisiä, arkisia. En tajua, miksi kaiken pitää alkaa niin aikaisin.

Heidi kirjoitti...

Kerrassaan komeat lapikkaat!

Mutsi kirjoitti...

Muistan tuon tunteen kun lastenkanssakotonaolo-aika oli loppumassa ja työ- ja hoitokuviot ym. alkamassa. Se oli jotenkin surullista kun aika väheni ja ahdistavaakin mutta sitten kun kuviot loksahti paikoilleen niin loppujen lopuksi hyvältä tuntui.
Ja kaunis kuva sinusta.

hookoos kirjoitti...

Tosi tosi hieno valokuva tuo omakuva! Mäkin pelkäsin eniten aamuja. Eikä ne herkkua oo, mut kyllä niistä selviää...