On hankittu syyskukat ja tehty ensimmäinen satsi omenahilloa. Puut notkuvat! Ja neulemojo, se on täällä taas. Puikoilla -listani ei ole päivittynyt aikoihin, mutta valmista tulee, uskokaa pois. Nämä hämärtyvät illat kerjäävät tarttumaan puikkoihin. Lankaakin ehtisi värjätä vielä, kun vain ryhtyisi.
Eräät tärkeät muuttavat kivenheiton päästä vähän kauemmaksi. Jännittävää, onnellista, mutta myös haikeaa. Sellaisia ovat muutokset.
2 kommenttia:
Onnea on oma omenapuu. Tai olisi! Mutta onneksi toriltakin saa.
"... ja hänen kaikkein salaisin unelmansa oli omenapuu." Tove Jansson
Lähetä kommentti