Vauvaa ei nukuttanut viime yönä. Ei itkettänytkään, mutta kädet vispasivat ja silmät pysyivät apposen auki kolmeen asti. Housutkin potki jalasta moneen kertaan. Liekö kuuhulluus periytynyt hänellekin tai sitten vieras paikka häiritsi unen tuloa. Olimme nimittäin ensimmäistä kertaa yökylässä - ja ihan suunnittelematta. Kävin kaupungissa hassaamassa rahaa turhamaisuuteen (kynnet kiiltävät suklaisina seuraavat pari viikkoa), eikä tehnyt mieli enää pimeällä ajaa takaisin kotiin. Siispä sukulaisten bed&breakfastiin yöksi.
Nyt sitten nukutaan. Siis vauva, en minä. Minä pesen pyykkiä, tiskaan, luen isommalle, neulon naapurin tytöille sukkia. Vielä ei väsytä, mutta luulen, että tänään ei kukuta puolilleöin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti