keskiviikko 9. helmikuuta 2011

Lintsari

Hankin tänään silikonit. Halpahallista kaksyheksänviis. 12 silikonista muffinssivuokaa iloisissa väreissä. Kuulin tutulta, että erittäin toimivia ovat. Ja minähän tykkään muffinsseista. Sanakin on hauska. Muff!

Lintsaan paraikaa joogasta. Ei huvittanut yhtään ja yläkerrassa odotti neljä kuutiota pyykkiä. Viikasin ne kaappeihin, jonka jälkeen huomasin, että leipä on loppu. Mieluummin leivon kuin lähden hetkeä ennen sulkemisaikaa hyytävään pakkaseen hakemaan jotain vaivaista leipäpakettia. Varsinkin, kun huomenna saa kotileipomon leipää diileriltä. Nyt on uunissa rukiista rieskaa. Niin hyvää! Ihan toista lajia kuin ne kaupan kahdeksalla lisäainekoodilla maustetut pienet pyöreät.

Lisäaineboikottini on kestänyt reilun vuoden. Siis tämä, jossa enemmän kuin kolme E:tä sisältävät tuotteet jäävät kauppaan ja aromivahventeiset aina. Paluuta entiseen ei ole.

Sitten vielä kirjasuositus ja tämä erityisesti Maijalle: Markus Nummen Karkkipäivä. Lukekaa! Jos kevyempää haluatte niin Patricia Woodin Onnenpoika. Mutta Maija lukee ensin tuon Karkkipäivän.

6 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Vai karkkipäivä, kuulostaapa makealta, nam... Olis varmaan piristävää luettavaa sosiaalipolitiikan välissä. Meenpä heti kirjaston sivuille kattoon löytyiskö.

Anonyymi kirjoitti...

Varasin! Saan sen ens viikolla :)

Homsantuu kirjoitti...

No, voin kertoa, ettei ole piristävää, mutta kamaluudessaan lukemisen arvoista.

Venla kirjoitti...

Aromivahventeet? Mitäs tarinoita niistä on ja miksi ei mukaan lähde? Kuulostaa kylläkin jo kammottavilta..

Homsantuu kirjoitti...

Venla: No juurikin se natriumglutamaatti on aromivahvenne. Kyllä sinä tiedät.

Venla kirjoitti...

Aivan!