Lämpöä, kiitos

Inhoan tätä pakkasta yhtä yhtä paljon kuin muumipeikko:

Nyt kuulkaa, kurjat, piilevät eläimet pimeyden,
te jotka veitte auringon ja toitte kylmyyden:
nyt aivan yksin olen, jalkojani väsyttää,
saan turhaan ikävöidä laakson puiden vihreää,
vaan muistan meren aallot ja kuistin sinisen
ja lumessa kauheassa nyt elää tahdo en!

Saisi oikeasti jo riittää. Huomenna on kipeästi kaivattu vapaapäivä, lupaan paremman postauksen.