Aina ennen joulussa parasta on ollut sen odottaminen: korttien värkkääminen, joululaulut ja glögipöhnässä fiilistely. Tänä vuonna parasta on se, kun joulusta on kunnialla selvitty. Se on vihdoinkin ohi! Loma jatkuu, mutta enää ei tarvitse miettiä sitä, miten kaikki on tänä vuonna erilaista, tunnelma murheen sävyttämä ja kuinka ilo tuntuu teeskentelyltä. Nyt saa taas hengittää rauhassa ja oikeasti nauttia lomasta. Ystäviä on käynyt, jopa Belgiasta asti, ja tapanintanssitkin pidettiin. Taas suuri kiitos soittajapojille!
Joulun paras lahja oli tämä upea vanha taikinatiinu, jonne säilön tästä lähin lankani. Ylempi vanne on vähän turhan löysä ja siksi niin ylhäällä, mutta eipä tuo pieni kauneusvirhe haittaa. Joka tapauksessa tämä vanhus päihittää mitkä tahansa säilytyslaatikot mennen tullen! Toi pukki muutakin, muun muassa otsalampun, jotta pimeässä autossakin näkee kutoa. Vitsinä tuon joskus heitin, mutta nytpäs pääsen kokeilemaan. Äiti sai minulta hahtuvatumput.
Kummitädin ihanista sukista ei valitettavasti tullut otettua kuvaa. Harmi sinänsä, kun punasävyinen Fabel on niin mielettömän kaunista! Nyt olen koittanut pitää vähän taukoa käsitöistä ja keskittyä lukemaan, mutta siitä huolimatta tikuttelin eilen metrin verran kaulahuivia. Lanka on Wendy Fusion, jota tuli hankittua Tampereen messuilta. Neulon kahdesta kerätä vuorotellen, joten tulee mukavan raidallista.
1 kommentti:
höhöö! eipä oo mittään teilläkään. Samaa turhuutta Kokkolassa. terveisin markomaaritlukaaapeemaijavenlaoskariolivia+nekkumax
ELI SIIS HYVÄÄ UUTTA VUOTTA MEILTÄ KAIKILTA!!!!
Lähetä kommentti