Otsikko kertoo tämän illan aktiviteettini. Olin siis kiipeilemässä. Voin rehellisesti sanoa, etten oli kuuna päivänä pelännyt yhtä paljon. Koko touhu oli kuin suoraan painajaisunesta. Siellä korkeuksissa pidät lähes tulkoon kynsin ja hampain pikku mutikoista kiinni, jalat tärrää ja päätä huimaa. Ei siis todellakaan mun laji. Sen järjettömän pelkäämisen jälkeen tuli ihan maha kipeäksi. Enkä tuntenut itseäni millään tavalla voittajaksi, vaikka katon rajassa kiikuinkin. Mutta tulipahan kokeiltua.
Jännittämisen vastapainoksi aion rentoutua elokuvan parissa, ehkä nauttia lasin viiniä. Huomenna suunnataan Lestijärvelle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti