Elefanttiunia

Ninni sai uuden yöpaidan ja on onnesta kippurassa. Kyllä nyt kelpaa nukkua. Makeita unia on tiedossa meille vanhemmillekin, kun saadaan uudet, tuulessa kuivuneet muumilakanat sänkyyn. Miehelle siniset, minulle vaaleanpunaiset.

Viikonlopulle ei ole mitään suunnitelmaa. Mennään fiiliksen mukaan. Mieluiten olisin kotona, nyt en jaksa riekkua.

Scrapbooking

on juttu, johon täytyy löytyä aikaa. Mieluiten päivä tai kaksi kerrallaan. Ideat kypsyvät hitaasti ja kestää aikansa ennen kuin kaikki värkit on levitelty pöydille. Ja kun ryhtyy tekemään, ei voikaan ihan heti lopettaa. Viime viikonlopun skräppäilyputkessa paperivarannot hupenivat, mutta sain aikaan hienoja sivuja, minun näköisiäni.






Tänään ei skräpätä, vaan syödään kakkuja kakkubileissä!

Polkupyörällä ajamisen taito

Sen lapsi oppi tänään. Voi sitä riemua! Meinasi ohjaaminen unohtua polkemisen huumassa. Pyöräiltiin kaupan jäätelöaltaalle ja ostettiin kevään ensimmäiset jätskit. Kyllä maistuikin. Ei vain ollut yhtä lämmin sää kuin eilen, mutta ihan kevät silti.

Ulkosaunan edessä kesä

Miten aurinko lämmittikin! Farkkulegginsseissä tuli ihan kuuma. Lapsi leikki kuraleikkejä selän takana, minä luin keinussa Amerikkalaista tyttöä. Tee jäähtyi kuppiin, kun tarina imaisi mukaansa.


Myöhään illalla valmistui vauvan raitapaita. Pikkuisen muokkasin ohjetta omaan makuuni sopivaksi ja langatkin ovat villalankoja puuvillan sijaan. Paidasta tuli ihastuttava, vain pitäjä puuttuu.


Viime päivinä on myös skräppäilty oikein urakalla. Siinä hommassa minä olen niin hidas perfektionisti, etten tuntikausien aikana saanut valmiiksi kovinkaan monta sivua. Nyt olo on kuitenkin kuin pitkän rentoutuksen jälkeen. Ihana, ihana harrastus!

Päättelyä

Vauvan raitapaidasta puuttuu enää toinen hiha. Päättelyurakka ei ole ollut ihan mahdoton, kun olen päätellyt aina valmiin kappaleen langanpätkät heti. Silti se ei ole mitään lempipuuhaa. Taitaa jäädä jämälankakirjan ihana räsymattotunika tekemättä juuri siitä syystä.


Olen päätellyt muutakin. Esimerkiksi sen, että kyllä rahan täytyy tehdä onnelliseksi. Sen verran paljon mietin, mihin ensimmäisen palkkani tuhlaan. Eivätkä työt ole vielä edes alkaneet! Tuntuu, että nyt tämä kitkuttelu saa riittää. Olen aina elänyt opintotuella, minimiäitiyspäivärahalla tai kesätyöpalkalla koko vuoden. Ja nyt vihdoin alan saamaan palkkaa työstä, johon olen kouluttautunut. Hurraa!

Ensimmäisellä palkallani ostan:

• jotain huippuihanaa hajuvettä
• sormia syyhyttävää lankaa Ilun shopista
• Iltapurjehdus-muumimukin
  

Kummipoika kyläili eilen.

Harmaudessa

Kävin pikkuveljen kanssa iltakävelyllä sumussa. Rantatie oli jo vapaana lumesta ja kumisaappaat jalassa kuraisuus ei haitannut. Vain ensimmäinen saari erottui tummana möhkäleenä. Jää oli kellanvihreää, en uskaltaisi enää mennä. Hiihdot on siis hiihdetty. Rannalla seisova talo näytti aavemaiselta ja silti niin kauniilta. Rakastan täällä vallitsevaa hiljaisuutta. Ketään ei tullut vastaan. Minusta tulisi hyvä erakko. Nenä valuttaa siihen malliin, että saattaa tulla nuha. Toivon saunan häätävän sen heti alkuunsa.

Pääsiäinen

Vieläkin on pääsiäistä jäljellä. Pitkiä nämä pyhät. Aloitimme pääsiäisen vieton tekemällä pilkkireissun kylän keskellä olevalle pellolle - omistajan luvalla tietysti. Ohikulkijoiden ilmeet olivat näkemisen arvoisia ja aika monella tuntui olevan kauppaan asiaa. Minä lupasin perkata kaikki kalat ja lapsen mukaan eno saikin yhden!



Lauantaina käytiin pikkunoidan kanssa virpomassa pannu täyteen suklaamunia ja tänään kokoonnutaan syömään italialaisia herkkuja. Huomenna taas mämmin vuoro.